(via Google Translate)

Tausta

Ruotsissa on ollut ydinvoimaa 1970-luvulta lähtien. Varhain tajuttiin, että kyseessä on erityiskäsittelyä vaativaa jätettä. Ydinvoimayhtiöt liittyivät sitten yhteen ja perustivat Svensk kärnbränslehantering AB:n, SKB:n, ratkaisemaan tämän tehtävän. SKB:n tehtävänä oli selvittää tämä ja lopulta esitellä sopiva menetelmä ja sijainti, joka täyttää viranomaisten radioaktiivisen jätteen vaatimukset.

Loppusijoituspaikat

Vuodesta 1988 lähtien Forsmarkissa on ollut lyhytikäisen matala- ja keskiaktiivisen radioaktiivisen jätteen loppusijoituspaikka. Vuonna 2014 SKB haki tämän loppusijoitustilan laajentamista sisältämään pääasiassa käytöstäpoistojätteen nyt suljetuista reaktoreista.

Suurin ongelma liittyy kuitenkin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilaan. Vuonna 1995 SKB pyysi Östhammarin kunnalta lupaa tehdä perusteellisia tutkimuksia kunnassa. Pitkän prosessin jälkeen, perusteellisten Östhammarissa ja Oskarshamnissa tehtyjen tutkimusten jälkeen SKB päätti vuonna 2009, että Forsmarkia pidettiin sopivimpana paikkana. Kaksi vuotta myöhemmin jätettiin hakemukset käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen perustamisesta Forsmarkiin. Hanke on erittäin monimutkainen ja sisältää laitosten perustamisen ja laajentamisen Oskarshamniin, jossa kaikki käytetty ydinpolttoaine odottaa nyt CLAB-nimisessä välivarastossa.

Lopuksi SKB suunnittelee myös pitkäikäisen matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituspaikkaa. Tämä prosessi ei ole edennyt toistaiseksi, eikä menetelmää tai sijaintia ole määritetty. Tätä loppuvarastoa kutsutaan nimellä SFL.

Kaikki nämä laitokset vaativat muun muassa laajoja oikeusprosesseja. Östhammarin kunnalla on ollut kunnallinen veto-oikeus sekä SFR:n (plus laajennuksen osalta) että käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilan suhteen. Kunta on kunnanvaltuuston kautta myöntänyt molempiin arkistoihin. Ympäristöoikeudessa ja Säteilyturvakeskuksessa käydyn laajan käsittelyn sekä kunnan hyväksynnän jälkeen hallitus ilmoitti sallivansa sekä SFR:n laajennuksen että käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen. Vaikka oikeudelliset prosessit eivät ole vielä päättyneet, hallitusten päätökset merkitsevät sitä, että arkistot saa rakentaa.

Kunnan työ

Östhammarin kunta on ollut osa tätä prosessia pitkään. SFR:n rakentamisen sallimisesta 1980-luvun alussa kunnan julkistamiin veto-päätöksiin vuosina 2020/2021 ja siitä eteenpäin prosessin tietyissä myöhemmissä vaiheissa.

Täyttääkseen tarve olla aktiivinen ja tietoinen osa näissä asioissa kunta loi jo vuonna 1995 erityisen ”loppukäsittelyorganisaation”. Järjestön kokoonpano on muuttunut vuosien varrella riippuen siitä, missä vaiheessa prosessia olimme, mutta se on aina koostunut sekä paikallisista poliitikoista että virkamiehistä. Järjestön tarkoituksena on käydä läpi asiakirjoja ja antaa kannanottoja kunnanhallitukselle erilaisissa asioissa, mutta myös osallistua tiedottamiseen ja vuoropuheluun yleisön kanssa.

Tämänhetkinen tilanne

Maa- ja ympäristöoikeuden ehdollisen käsittelyn jälkeen syyskuussa 2024 tuomioistuin ilmoitti, että he antavat SKB:lle vihreää valoa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilan perustamiselle Forsmarkiin. Näin ollen SKB on saanut ympäristöluvan, jota he tarvitsevat prosessin jatkamiseksi. Tammikuussa 2025 symbolinen ensimmäinen turve murtui, mutta ennen kuin ne voivat aloittaa työt maan alla, Säteilyturvakeskuksen on hyväksyttävä myös SKB:n päivitetty turvallisuusraportti.

Olemassa olevan loppusijoituslaitoksen, SFR:n, laajennuksen osalta louhintatyöt on aloitettu vuoden 2024 lopulla ja ovat tällä hetkellä loppusijoitustilan syvyydessä alhaisimmillaan suurilla tunneleilla. SFR on suljettu kaikilta talletuksilta rakentamisen aikana.